Hevosen kuvat © Slawik

Prix'de Picasso

virallinen nimi Prix'de Picasso sukupuoli ori
syntymäaika 16.11.2008, VAI rotu trakehner
säkäkorkeus 168 cm omistaja Wiona
rekisterinumero vrl-0000 kasvattaja Petrie Smith
koulutus ko. vaB, re. 130 cm kotitalli Espergarde

Luonnekuvaus


Prix'de Picasso eli tuttavallisemmin Piksu on luonteeltaan perusteellinen hienohelma ja oikea ns. kermaperseiden aatelia, tai ainakin niin se kovasti yrittää olla. Oripoikamme on myöskin joidenkin mielestä erittäin tammamainen ja hermoja raastava hoidokki, mutta mitäpä muutakaan piloille hemmotellulta mamman pikkumussukalta voisikaan odottaa? Aivan, ei kai mitään.

Piksu osaa olla myös silloin tällöin ystävällinen sekä mukava hevonen, kun sille päälle sattuu mutta pääosin se on hermoja raastava ja hienohelma, kylmä vesi tai mahan alta harjaus ei tulisi kuulonkaan sen mielestä, mutta pakko mikä pakko, etenkään sen jälkeen kun tämä hienohelma on päättänyt pyörähtää pari kertaa mutalammikossa.

Piksu osaa ratsastaessa näyttää kyllä ehdottomasti parhaimmat puolensa sen elastisilla ja erittäin lennokkailla askeleilla, varsinkin kun ravia katsoo, harvo uskoo edes pystyvänsä istuvan niin isoon ja lennokkaaseen raviin ja vielä kun ottaa huomioon että tältä pojalta sujuu niin pidennykset ja lyhennykset. Mutta toki laukassakin tältä pojalta sujuu erinomaisesti pidennykset sekä lyhennykset mutta esteradoilla tuppaa välillä Piksulta unohtua kuunnella ratsastajan pidätteitä, sen mielestä radoilla tulisi mennä vain täysillä ylitse ja yleisemmiten Piksu innostuukin enemmän esteradoilla hyppelystä kuin kouluaitojen sisällä tanssahtelusta. Mutta parhaiten sujuu nämä kaksi, kun ottaa huomioon, että miten riskialtista on lähteä tämän oriin kanssa maastoon, joka puskassa on aina jotakin, ainakin Piksun mielestä.

Piksu suorastaan rakastaa huomiota ja rakastaa kaikkein eniten kisamatkoille lähtemistä eli kilpahevoseksi tämä ori on luotu lähes 100 %, sillä tätä oria ei uudet paikat tai tilanteet jännitä ollenkaan, päinvastoin. Näyttelyissäkin se suorastaan tanssahtelee kehässä ja näyttelee upeita liikkeitään myös mielellään kouluradoilla sekä estekilpailujen verryttelyssä.

Sukutaulu

i. Pelcorm II evm ii. Unicorn evm iii. Detrié IV evm
iie. Prixie Eleanóra evm
ie. Websit evm iei. Johansson evm
iee. Post Master evm
e. Prix'de Joann evm ei. Sizk evm eii. Lektion evm
eie. Emerdal evm
ee. Prix'de Cassandra evm eei. Lovint evm
eee. Prix'de Alexandra evm

Jälkeläiset

o/t. varsa 1 s. 00.00.00 (i/e. isä/emä) om. omistaja
o/t. varsa 2 s. 00.00.00 (i/e. isä/emä) om. omistaja

Kilpailukalenteri

päivämäärä kutsu luokka sijoitus
00.00.00 kutsu luokka 00/00

Päiväkirja

22.05.2010


Tänäänkin olikin aika liikuttaa herra, jottei sille kertyisi turhaa energiaa. Tallille tullessani nakkasin herran loputkin kamat kaappiin ja suunnistin kohti Piksun tarhaa, siellä se tyytyväisenä paistatteli päivää ja mutusteli heiniään, tarhassa se ei olisi millään suostunut antamaan kiinni. "Ähä, ähä, muapas et saa kiinni ikinä", tuntui kuin se olisi ilkkunut mulle noin. Mutta noin puolen tunnin saalistuksen jälkeen oripoika väsähti ja antoi nätisti kiinni, se katsoi anelevasti, kuin sanoakseen "no, missä mun herkut on?". Murjaisin ja toin pojan talliin. Tallissa se kauhukakaruus vasta näkyikin, steppailua ja hyppistä hoitopaikalla, vaikka poitsu olikin molemmin puolin kiinni. Lopulta sain oikein kunnolla karjaista ja taisi Piksu säikähtää oikein kunnolla kun rauhottui samantien, harjauksen aikana Piksu oli oikein rauhaisasti, mitä nyt yritti jälleen kerran kuopia. Pari napautusta ja sekin loppui. Jo varusteita hakiessa poika aloitti taas steppailun, oli ilmeisesti energiselle tuulella tänään, no ei mikään ihme, kun oli seissyt taas parisen päivää, saas nähdä pysytäänkö sitä selässä enää vai lennänkö kuin leppäkeihäs. Satulaa laittaessa Piksu kuitenkin ymmärsi seistä ja lopetti steppailun, vyötä kiristäessä välkkyi taas hampaat, ei mikään ihme. Suitsien laiton aikana Piksua alkoi taas vauvattamaan ja maassa lojuvat suojat pelottivat poikaa jatkuvasti, mutta varustamisen jälkeen se antoi laittaa nekin kiltisti. Vetäsin vielä kypärän päähän ja nappasin ohjat pois kaulalta ja matka jatkui kohti kenttää, taluttaessa Piksu pyöri kuin hyrrä ja kaikki oli pelottavaa, välillä vähän liiankin. Toivoin jo, etten olisi ikinä ostanut tätä typerää oria, olisin tyytynyt enemmin ruunan tai rauhalliseen mutta reippaaseen tammaan. Mutta ei, niin ei. Pakko oli tyytyä nyt tähän.

Selkään noustessani Piksu oli rauhallinen ja seisoi nätisti paikoillaan, mutta jo selkään päästyäni alkoi se steppaaminen taas, pieni napautus pohkeillä ja ori vetäisi hullut kilarit ja hyppäsi pystyyn ja riepotteli ohjia sekä mua. Onnekseni en tippunut ja kyllä Piksukin siitä taas rauhoittui ja jatkoin matkaa pitkin ohjien kiertäen kenttää. Parit söpsykohtaukset herruus taas sai, eipä ollutkaan mikään ihme. Pian aloin kokoamaan ohjia ja aloin kevennellä, poika aloitti taas riekkumisen, joten sain karjaista oikein kovaa ja piakkoin hevonen liikkui eteen kauniissa paketissa. Ravissa tein paljon väistöjä, avoa sekä siirtymisiä sekä vaihtelin tietysti suuntaa, orii liikkui oikein sutjakkaasti ja siirtymiset onnistui lähes täydellisesti. Tuli laukan vuoro, laukat nousi hullun hienosti ja laukka jatkui normaalisti, kunnes tämä apinahevoseni päätti saada hirveän kohtauksen ja lähti hulluun pukkikiitolaukkaan, ja tietenkään en pysynyt kyydissä, joten pääsin maistamaan jälleen kerran kentän hiekkaa. Ylös päästyäni Piksu jatkoi vielä omaa rodeotaan ja ihailin sitä sivusta reilut 10 min, kunnes ori käveli kiltisti luokseni ja kapusin uudelleen selkään. Jatkoin laukkaamista lähes heti ja tällä kertaa nostot ja laukat sujuivat molempiin suuntiin oikein hyvin ja sain olla todella ylpeä hevosesta. Siirryin käyntiin ja kävelin Piksulla vielä noin reilut 15 minuuttia, kunnes tulin alas selästä ja talutin hevosen talliin. Tallissa riisuin ripeästi hevosen ja Piksu käyttäytyikin oikein hyvin ja taisi olla jopa hiukan väsynyt, mutta olisin kyllä odottanut enemmän loikkimista, mutta ehkä helle tekee tepposensa. Heitin nopeasti varusteet paikoilleen sekä pesaisin hiukan niitä, kuolaimet myöskin. Viilensin vielä Piksun jalat ja kuivailin niitä, sen jälkeen vein ripeästi Piksun tarhaan ja menin siivoamaan loppujakin tavaroita takaisin paikoilleen. Lopuksi tein vielä ruuat valmiiksi illaksi sekä seuraavaksi aamuksi ja lähdin kotiin.

21.05.2010 (ilta)


Piksu muutti uuteen kotiin, Espergardeen.

21.05.2010


Piksulle saatiin toistaiseksi laidunpaikka, mutta mitään ihmeellisiä ratsastus mahdollisuuksia siellä ei ollut, sillä maastoon en uskalla poitsun kanssa vieläkään lähteä, niin riskipeliä se on toistaiseksi.

Mutta muutoin oripoika voi erinomaisesti ja tällä hetkellä ruokintanakin on pelkästään kauraa puoli litraa, 3 dl kivennäistä sekä tietysti runsaasti vihreää.

20.05.2010


Piksu saapui laivalla satamaan, nuutuneen oloinen oripoika oli, todella rauhassa käveli uudelleen traileriin ja matka jatkui kohti uutta tallia.


Ulkoasun © Veikkalay 2010, muokkaus © Wiona » Sivun alkuun